Tänään illalla sain taas kokea ulkoilessa Cassun paranormaalin käytöksen. mentiin kentälle ja koira ei uskaltanut lähteä polulta mihinkään vaikka edellisinä talvina ei mitään ongelmia ole ollut. Jouduin sitten vetämään koiran kentän reunaan ja herra iski perseensä maahan ja ei halunnut liikahtaa mihinkään, istui ja katseli eteenpäin. Noh vähän ajan päästä sitten lähti perässäni pois kentältä ja suunnattiin metsä polulle eli pururadalle . Häntä melkein koipien välissä käveli,pysähteli ja tiiraili ympärilleen koko ajan. Sitten kun oltiin koti pihalla niin häntä nousi cotonin tapaan ylös ja kävely muuttui normaaliksi. En tiiä sitten pelkäsikö pimeää? katulamput oli kyllä päällä ja ei toi kyllä pimeää pelkää kun ei ole ikinä noin tehnyt ja toiseksi missään muissakaan pimeissä tilanteissa ei ole reakoinnut noin tai ylipäätänsä mitenkään. Kesäsinkin kun mennään meidän parin tunnin metsä lenkille niin sielläkin tiirailee ympärilleen ja joskus jopa säikähtää jotain vaikka siellä ei mitään ole ,ainakaan itse en ole huomannut tai kuullut mitään erikoista. Ehkä koira on vaan liikaa kiinnittää huomiota kaikkiin ääniin jne.. Itsekkin rupean tollasissa tilanteissa paranoimaan kun koira tiirailee ja ketään ei näy tai kuulu. Niin ja hauskaa tossa on se että sitten kun kuuluu jokin rasahdus niin koira ei kiinnitä mitään huomiota siihen, itse aina olen paskat housussa silloin. Tulipa ihme tekstiä nytten ,mutta ehkä hyvä näin ,koska yleensä laitan kuvia paljon ja kirjoitukset jää vähemmälle . Syy voi olla myös se että en tykkää kirjoittamisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti