Täällä alkuperäinen teksti.
Täällä vielä tämmöinenkin eli kyseinen ihminen joka laittoi tämän kertomuksen faceen niin löysi netistä keskustelun tästä asiasta johon oli kopioitu hänen kyseinen teksti ja ihmiset sitten siellä morkkaa ja vamuttaa että miksi joku käyttää kaikki rahansa johonkin kissaan kun niitä saa halvalla ja ilmasiksi jos entinen kuolee . Tämä jonkun kirjoitus pisti esimerkiksi vihaksi.
''saatanan tyhmää touhua käyttää kaikki rahansa eläimiin, kun helpompiakin keinoja löytyy (eli piikki).''
Tässä siis Viuhtin kertomus kokonaan.
Kaksi viikkoa sitten 3vuotias kissamme Viuhti sairastui yllättäen, löytyi aamulla piilosta liikkumattomana eikä jaksanut silmiään pitää auki. Nostimme sen sängylle, josta se yritti ryömiä eteenpäin muttei jaksanut. Viuhdilla oli kuumetta, tiheä hengitys ja vatsa turvoksissa. Soitimme Tuhatjalan päivystykseen josta sanottiin ettei asia ole päivystysluonteinen, mutta lääkäriajan saisi 12.15. En hyväksynyt asiaa vaan Viuhti vietiin paikan päälle noin klo10:45. Hoitaja tiskillä totesi Viuhdin tilanteen hengenvaaralliseksi ja Viuhti otettiinkin välittömästi nestetiippaan ja happikoneeseen ja verikokeista katsottiin tulehdusarvojen olevan koholla. Lääkäri katsoi Viuhtia puoliltapäivin, otettiin röntgenkuvat ja vatsan turvotusta ei huomioitu ollenkaan. Syytä ei selvinnyt, mutta lääkäri epäili keuhkoissa olevaa tulehdusta ja kotiuduttiin Viuhdin kanssa 10 päivän antibioottien kera. Tulehdusarvot laski mutta Viuhti ei enää juonut vettä itsenäisesti ja syöminenkin oli lähinnä muutama raksu päivässä ja märkäruoan kastikkeiden nuolentaa. Viuhti lopetti myös kokonaan kakalla käymisen.
Kuurin loppumisen jälkeen menimme uudestaan Tuhatjalkaan, mahan toimimattomuuden vuoksi. Otettiin uudet röntgenkuvat ja todettiin suoliston olevan täynnä ulostetta. Viuhdille tehtiin suolihuuhtelu ja kaiken piti olla taas hyvin ja pojan alkaa syödä. Se oli viime keskiviikko. Mikään ei silti muuttunut paitsi suoli alkoi toimia löysänä. Viuhtia on täytynyt juottaa ruiskulla vedellä, kissanmaidolla ja lihaliemellä useita kertoja päivässä.
Meni kaksi päivää ja tuli perjantai. Viuhti aloitti kovan oksentelun illan, yön ja aamun mittaan. Sama jatkui lauantaina ja sunnuntaina. Tuhatjalka kehotti ruiskuttamaan lihalientä ja omasta ehdotuksestani sain antaa Primperan 10mg:stä neljäsosatabletteja. Se auttoi Viuhtia hiukan ja Viuhti sai vähän syötyä ja juotua. Maanantai-yöllä lääkkeen vaikutuksen lopettua kaikki tuli taas ulos. Maanantai aamuna Viuhti päätyi taas Tuhatjalkaan tiputukseen kuivumisesta ja oksentelusta. Kuumetta sillä oli 39,8 ja tulehdusarvot koholla taas ja vatsa yhä turvonneena. Nyt ei otettu röntgenkuvia enää.
Tänään keskiviikkona saimme Viuhdin vihdoin takaisin. Siltä oli katsottu verikokeita, virtsanäyte ja koska vanhoissa röntgeneissä ei näkynyt mitään, mutta koska lankamaisten vierasesineiden mahdollisuutta ei voida koskaan sulkea pois, tehtiin eilen avausleikkaus ja piti katsoa mitä vatsassa on. Oli todettu vatsakalvon paha tulehtuminen ja nestettä vatsalaukun ympärillä ja oli tehty pikakoe "yleisimmästä tarttuvasta tappavasta vatsakalvontulehduksesta" jota kuvittelimme yleisimmäksi FIP-kokeeksi. Se oli negatiivinen ja Viuhdin kuume oli noussut 40,2:teen joten kolme eri lääkäriä asiasta jutteli meille puhelimessa ja kaikki totesivat etteivät osaa sanoa syytä tulehdukseen mutta vierasesineitäkään ei löytynyt joten ennuste on hyvin huono, ovat pahoillaan. Antibioottikuuri oli aloitettu taas, mutta meille puhuttuun kuin lopettaminen olisi oikea ratkaisu tässä vaiheessa.
Kirjoitin tilanteesta facebookin seinälleni, jossa minulle tuli äkkiä kommenttia eräältä turkulaiselta naiselta, jonka kaksi koiraa oli menehtynyt aiemmin Tuhatjalan töppäilyjen ja osaamattomuuden vuoksi. Hän kertoi, että Tuhatjalassa lopetetaan herkästi kun ei osata hoitaa ja minun pitäisi hankkia jostain toisesta paikkaa lääkärin mielipide vielä.Sainkin tästä viisastuneena seuraavaksi päiväksi ajan Raision Vettorin erikoistuneelle lääkärille. Menimme sinne viimeisenä vaihtoehtona kuulemaan kanta Viuhdin lopettamistarpeesta. Luulimme että Tuhatjalka olisi lähettänyt, kuten sovittiin, tiedot kaikista hoitovaiheista suoraan lääkärille. Teksti olikin melkein sama kuin meille kotiin annettu ja vain tästä viimeisestä käynnistä, kaksi aiempaa kahden viikon sisällä ollutta puuttui kokonaan. Lääkäri tunnusteli, tutki veriarvoja ja totesi että lopettaminen ei ole nyt tarpeellista koska eläin on voimissaan, mutta varmaa ennustetta ei tällaisessa epäselvässä tilanteessa voida antaa. Että kaikki olisi tehty Tuhatjalassa mitä voidaan, mutta jatketaan antibioottia, pahoinvoinnin estolääkettä ja jos nestettä alkaa kertyä uudestaan vatsaan / vointi heikkenee ja kuume ei laske alle 40 niin otetaan ensi viikolla yhteyttä, silloin pitäisi olla FIP-koekin valmis. Jotain asioita jäi auki leikkaukseen liittyen, joten Vettorin lääkäri ja hoitajakin yritti tavoittaa Tuhatjalan lääkäriä kysyäkseen puuttuvista tiedoista. Ainoa kenet saivat puhelimen päähän oli joku joka ei edes fyysisesti työskentele Tuhatjalassa. Hän näki samat tiedot kuin mekin.
TÄSTÄ ALKAA SE OSUUS JOKA SAI MEIDÄN TURHAUTUMISEN POTENSSIIN SATA !Meille jäi siis tehtäväksi toivoa parasta ja tulla kotiin Viuhdin kanssa jatkamaan lääkityksiä ja soitella itse Tuhatjalasta leikkauksen tehneen lääkärin perään. Selvisi ettei kyseinen ihminen työskentele siellä edes vaan oli keikkalääkärinä. Sain numeron johonkin Salon eläinlääkäriasemaan mistä hänet EHKÄ voisi tavoittaa. Soitin sinne ja sain leikkauksen tehneen lääkärin puhelimen päähän. Hän muisti tapauksen ja sanoi heti ettei edelleenkään tiedä syytä tulehdukseen. Hän myös kertoi että tuli tavallaan kesken tilanteeseen ja tiedot leikkauksesta oli puutteelliset, hänelle ei oltu kerrottu Tuhatjalan hoitajien toimesta mitä kaikkea pitäisi katsoa. Hän luuli että pitäisi katsoa vaan onko vierasesinettä/lankaa suolistossa ja sen hän teki. Oli kylläkin ihmetellyt miksi suoli oli kasassa aluksi, muttei ollut asiaa kirjannut mihinkään. Kertoi sen minulle vasta puhelimessa. Oli myöskin todennut nesteiden kertymisen, mutta koska hänelle ei oltu kerrottu että ongelmaa olisi muuten, hän oli vaan tutkinut suolta päällisin puolin ja todennut ettei siellä varmaan mitään ole ja tikannut vastan kiinni. PIF-näyte nesteestä oli jäänyt KOKONAAN ottamatta, samoin nesteiden poisto joka pitäisi aina tehdä. Myöskään mahdollisia kasvaimia tai kiinnikkeitä hän ei ollut tutkinut näkyykö. Minulle kertoi vain ettei silellä kai mitään näkynyt, ainakaan mitään isompaa muttei hän ole varma. Syyksi tähän kaikkeen kertoi tietokatkoksen. Soitin tästä heti Vettoriin ja hoitaja kirjasi puuttuneet tiedot Viuhdin hoitokorttiin ja meni kertomaan lääkärille. Lääkäri soittikin minulle pian sen jälkeen ja ilmoitti että suunnitelmiin tuli muutos, tässä on toimittu väärin. Röntgenkuviinkaan ei ole ollut luottamista missään vaiheessa koska nestettä on ollut koko ajan kertyneenä suoliston ja vatsalaukun ympärille. Myöskään pahoinvointilääkettä Viuhdille EI saa antaa koska se estää oksennusrefleksin ja ainoastaan peittää oireet. Se lääke siis lopetetaan heti tänään ja jos ja kun Viuhti huomenna on taas heikempi ja oksentanee, lääkäri järjestää ylimääräisen ajan iltaan Viuhdille ja tutkinta alkaa käytännössä alusta, langanpätkän etsintää myöten. Ultraäänellä katsontaa ja todennäköisesti leikkaus joudutaan tekemään kokonaan alusta.
Tuhatjalkaan meillä on mennyt kahdessa viikossa rahaa yli 1100 euroa.Tämän päiväiseen Vettorin lääkärikeikkaan 177euroa joka on Lindroffin laskutettavana. Koska meillä on siellä jo tämä lasku, emme saa sieltä enää luottoa, koska siellä on tämä edellinen pikkulasku pyörimässä. Mieheni vanhemmat lainasivat meille jo 580euroa. Rahamme ovat täysin lopussa, joten jouduin soittamaan Nordealle ja pyytämään 2000e joustolainan. Rahat saan aamulla. Ja kaikki vain sen takia, että päästään korjailemaan ja aloittamaan alusta Tuhatjalan kalliit erehdykset.
Viuhti on minulle kuin oma lapsi, tärkein asia maailmassa. Toivon todella että sen hengen voi vielä pelastaa, mutta tässä ollaan kaksi viikkoa myöhässä toimenpiteiden kanssa jo johtuen tästä sähläyksestä. Meidän piti alunperin käyttää maksimissaan 2000e hintakattoa tässä asiassa, mutta se tuntuu kohtuuttomalta antaa eläinlääkärin lopettaa Viuhti nyt kun sillä elinvoimaa vielä ja edes pieni mahdollisuus selvitä hengissä. Loppuvuosi tulee olemaan meidän osalta yhtä kituuttamista velkojen takia, mutta mitäpä ei oman rakkaansa eteen tekisi etenkään kun pelon lisäksi tunnemme raivoa tällaista toimintaa kohtaan.
Edelleen Tuhatjalka on ainoa päivystävä eläinlääkäriasema Turun seudulla, joten jos sinne on välttämätöntä mennä, varautukaa myös siihen, että kun odotatte odotustilassa hätä kurkussa tietoa lemmikistänne, ilmoittautumisenne ei ole mennyt lääkärille asti ja saatte odottaa 2 ja puolikin tuntia "koska lääkäri ei tiennyt teidän olevan paikalla". Vaikka kertoisitte kahdelle eri hoitajallekin olevanne paikalla. Varautukaa myös siihen, että lemmikkinne yhtäkkiä vaihtaa nimeä ja sukupuolta. Viuhtia tarjottiin meille Rosa nimisenä tyttönä.
Kirjoitukseni tarkoitus ei ole kaataa kaikkea Tuhatjalan niskaan, ihminen on erehtyväinen, mutta että näin monesti ja tällä tavalla? Aina kun mainitsen jossain kyseisen paikan, aina löytyy jonkun tuttava jonka lemmikki on lopetettu turhaan siellä. Onko tämä yleistäkin?
Kiitos kaikille, jotka jaksoivat lukea pitkän tarinamme ja vielä isompi kiitos, jos jaksatte jakaa tätä eteenpäin ! Hoitovirheilmoituksen tekokin maksaa, eikä meillä tällä hetkellä ole rahaa senkään maksamiseen. Siksi tämä sosiaalisen median voima on ainoa mitä meillä enää on. Ja toivo siitä, että jokin ihme maailmassa vielä voisi pelastaa Viuhdin hengen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti